Kesä lähestyy Ranskan Polynesiaa. Se tarkoittaa lämpimämpää ja sateisempaa. Samaan aikaan syklonikausi alkaa Eteläisen Tyynenmeren alueella.
Toisin kuin historialliset sankaripurjehtijat muutaman vuosisadan takaa, meillä on käytössä paljon tietoa ja tilastoja joiden mukaan voidaan arvailla, mitä tuleman pitää ja päättää missä on paras olla mihinkin aikaan vuodesta. Siihen perustuvat oikea-aikaiset purjehduskaudet ja siirtymät esim. täältä Ranskan Polynesiasta kohti Uutta Seelantia. Juuri nyt ei ole se aika, joten se ei ole meidän lähikuukausien suunnitelmassa.
Mutta eipä se näytä olevan helppoa kaikella tällä datamäärälläkään. Säätieteilijät tutkivat tilastoja ja seuraavat tilannetta päivittäin. Silti kysymykseen: “Tuoko vahva El Niño vuosi vahvan La Niña vuoden?”
Vastaus on - “On ollut vuosia jolloin El Niño on ollut kovin vahva ja sitä seuraava La Niña on ollut myös vahva. Sitten on ollut vuosia, jolloin El Niño on ollut kovin heikko, mutta La Niña on ollut kovin äkäinen. Sitten taas on ollut vuosia, jolloin El Niño on ollut kovin vahva ja La Niña on ollut hyvin heikko.” Kaikki vaihtoehdot on nähty, joten ei näistä nyt ihan kauhean suurta apua ole.
Me meidän omassa pienessä kuplassamme seuraamme tietysti kaikenlaisia suursääilmiöitä ja ennusteita, kuten myös paikallissäitä. Viime päivinä olemme seuranneet kolme eri sääennustealustaa Predictwind, Windy ja Meteo Francea ja niistä lähinnä kahta eri säämallia. ECMF:ää ja GFS:ää. Toinen näistä on uskomuksemme mukaan se, jota ei kannata seurata, koska se ei pidä täällä paikkansa. Paitsi silloin kun se pitää.
Kun ylitimme Tyynenmeren, suomalaisten ylittäjien whatsapp -ryhmässä toinenkin venekunta totesi saman kuin me - ne sääennusteet joita käytämme, pitävät paikkansa +-30% tarkkuudella.
Näillä alueilla puhutaan El Niñosta ja La Niñasta - joskus on mainittu myös neutraali-kaudesta, mutta se on jo niin harvinainen, että siitä harvemmin kuulee puhuttavan. Viime kausi oli El Niño ja nyt on arvioitu olevan La Niña. Jonkun kuukauden päästä tiedetään enemmän, koska jälkiviisaus on sääennusteissa ehkä parhaimmillaan.
El Niñon vaikutuksia nähtiin mekin 2024 maaliskuussa Fakaravalla, kun meriveden lämpötila nousi niin, että korallit alkoivat jo kärsimään.
Lyhyesti selostettuna: El Niño on pasaatituulten tuomaa lämmintä vesimassaa idästä länteen. Se kuinka kauan ja kuinka vahvat pasaatituulet ovat, vaikuttavat sitten siihen mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos pasaatituulet ovat oikein voimakkaita ja kestävät pitkään, Etelästä pääsee virtaamaan kylmää vettä (karkeasti selostettuna) Etelä-Amerikan rannikkoa myöten pohjoiseen. Tällöin meren pintavesi kylmenee ja alkaa La Niña aika.
Tästä linkistä pääsee katsomaan selostettua animaatiota aiheesta: https://youtu.be/Sbv2gxwp-50?si=CGlABttJfUFpuFip
Nämä lapsukaiset joka tapauksessa sotkevat melkoisesti sääolosuhteita maailmalla ja vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon sykloneja syntyy. Vaikuttavat myös hurrikaaneihin, mutta se on vielä monimutkaisempi asia. Joka tapauksessa aina kun nämä kaksi menevät äärimmäisyyksiin, niitä pitää vahtia aivan erityisen tarkkaan.
Tilastollisestit Ranskan Polynesian saaristoihin: Marquesas, Austraalit, Tuamotut, Society ja Gambierit ei ole kovin monia sykloneja osunut. Ei ainakaan sellaisia määriä mitä hurrikaaneja Karibian saarille. Toki on myös niin, että Ranskan Polynesian saaristo on ripoteltu Euroopan kokoiselle alueelle, joten huonolla säällä on enemmän tyhjää tilaa rellestää myös näiden saarten välissä.
Olisiko aika mennä sitten tuohon otsikossa olevaan kysymykseen?
Suursäätilaennusteiden ja tilastollisesti Tuamotut on ainakin 0,1%(luku on otettu kirjoittajan omasta päästä) turvallisempi paikka olla kesäkautena. Omaa jo vuoden ajan kertynyttä dataa käyttävä henkilökohtainen tilasto ja kokemusasiantuntijuus kertovat, että viime kausi meni siellä oikein somasti. Oli joskus huonojakin kelejä, ja jouduttiin yksi päivä ajamaan moottorilla ankkurin tueksi Rangiroalla. Mainittakoot tässä, että Rangiroa on yksi suurimpia atolleja. Tämä taas tarkoitti sitä, että atollin sisälläkin ehti aallokko kasvamaan. Fakaravalla taas riitti, että oli oikeassa kohtaa atollia ankkurissa huonon sään saapuessa.
Tänä vuonna on tarkoitus keskittyä enemmän pienempiin atolleihin, joissa pääsee nopeastikin oikeaan kohtaan riutan taakse ihmettelemään kelejä.
Macko haluaisi myös käydä henkilökohtaisesti kiittämässä Makemon ihmisiä henkensä pelastamisesta, mutta riittääkö Valin kantti siihen, että mentäisiin niin kauaksi Society islandeista?
Onneksi meillä ei ole noin vaikeata ennustaa, mikä aika on tulossa. Täällä Suomessa seuraavana on El Talvi.